Ka toa i te whakamataaratanga reo Māori tētahi taonga whakapāpātanga o te ao

I toa i Te Taura Whiri i te Reo Māori te taonga nui taioreore i ngā Whakawhiwhinga Kōura o te Rōpū Takawaenga o te AoTe Wā Tuku Reo. I whai wāhi mai te haurima o ngā tāngata o Aotearoa – neke atu i te 1 miriona tāngata – e whakanui tahi ana i te reo Māori, hei whakanui i te wā i whakatakotoria te petihana o te reo Māori ki te pāremata i te tau 1972.

“Ko te whakakotahi, ko te whakapiki hoki i te mōhiotanga te iho o a mātou mahi, o ngā kaiwhakapā, ā, koia te take i nui te pōtihia o Te Wā Tuku Reo Māori. I tākirikiria ngā tauwharewharenga o te ngākau takitini,” tā Nigel Chism, tētahi mema o te poari o IPRA.

“I tēnei ao hurihuri nei, he mea nui te whakahaumaru me te whakamarohi i ngā reo o ngā iwi taketake; he taura here ngā reo i a tātou ki te toi o te tangata, ki ō tātou tīpuna. He punga, he kaiarataki hoki. Ā, Ka ngaro te reo i te whakareanga kotahi, engari e toru ngā whakareanga e ora ai anō ia.”

He tuatahitanga tēnei kua whakawhiwhia tētahi kaupapa i Aotearoa ki tēnei taonga, ā, i whakataetae te urunga a Te Taura Whiri i te Reo Māori ki ngā whakamataaratanga e 360, ko te nuinga o ēnei he mea whakarite e ngā whakahaere pānui me ngā whakahaere rōpū takawaenga nui o te ao. I tautokotia ngā kaimahi a Te Taura Whiri i te Reo e te umanga whakamataara pāpori ā-matihiko kei Tāmaki Makaurau, a For Purpose.

I te whakakorea o te pō whakanui ki Lithuania i runga i ngā āhuatanga o te Mate Kowheori, i riro mā Esther Jessop ONZM, te kuia nāna a Ngāti Rānana i whakatū, te taonga e whiwhi hei kanohi mō Te Taura Whiri i te Reo Māori i te pō whakanui i Rānana, he mea whakarite tahi e Ngāti Rānana me te Māngai Kāwanatanga o Aotearoa ki Ingarangi, a Bede Corry.

“Māringanui au i tohungia au hei māngai mō Aotearoa, kia riro mai i au tēnei taonga. I whakaritea te Te Wā Tuku Reo Māori i runga i te ngākau Māori. I titiro whakamuri ia me te tono kia whakamānawatia te wā i whakatakotoria te petihana Māori ki tō mātou pāremata i te tau 1972. I ākitia mātou e ora tonu nei ki te mahi tahi, ki te whakawhanake, ki te titiro whakamua mō ngā whakatipuranga e piki mai ana,” tā Mihi Jessop.

“Kua hāpono kē a Aotearoa i te āhua whakakotahi o te reo i a tātou. Tuitui tāngata, tuitui korowai: he pēnei te whakakotahi i te tangata ki te whatu kākahu, ā, ko te wawata kia noho tahi ai tātou mō ngā tau maha, haere ake nei.

I hui tahi ngā kaimahi o Te Taura Whiri i te Reo Māori mō te parakuihi ki Te Whanganui-a-Tara, ā, ka hono atu mā te huiata ki Rānana mō te pō whakanui.

“E whakaaro nui ana mātou ki a rātou kua riro. Ki a rātou mā i whakakāhoretia o rātou reo, ki a rātou i pakanga mō te reo, tae noa atu ki te hunga e whawhai tonu ana mō te oranga tonutanga o tō tātou reo,” te kī a te Toihau o Te Taura Whiri i te Reo Māori, a Ahorangi Rawinia Higgins.

Me whakahīhī katoa tātou, o Aotearoa, ki tēnei taonga. I āhukahuka ngā kaiwhakawā, ahakoa te mate urutā, i whakaemi tonu tātou ki te whai whakaaro ki ngā oke i okea me te whakarite i tētahi kaupapa ngākaupai hei painga mō ngā uri whakaheke. I whakamānawatia rātou, he kaha nō tātou ki te whakaemi, ahakoa ngā uauatanga o te wā.”

Ko te tuatahi tēnei kua toa i tētahi kaupapa nō Aotearoa te hōnore nei, me te tūhāhā o tēnei āhuatanga i te kaha o te rironga o tēnei taonga e ngā rōpū i ngā kamupene whakapā nui o te ao. 

“E noho whakaiti ana mātou i tēnei mihi. He hōnore nui tēnei, te tū tahi me ngā kaupapa whakapā taiea o te ao,” ta Ngahiwi Apanui, te Tumu Whakahaere o Te Taura Whiri i te Reo Māori.

“Ahakoa te iti o tō mātou rōpū i ētahi atu, ko Aotearoa te kaitaunaki i a mātou. I te taenga tuatahitanga o te Mate Kowheori-19, i wawe tā mātou tahuri ki te wānanga me pēhea te whakaohooho me te whakakotahi i ngā tāngata i runga i ngā tikanga whakahaumaru.”

Ki tā Mita Apanui, i nui te wāhi ki ngā umanga tūmatanui me ngā umanga tūmataiti ki te āki i te hunga whaipānga ki te whai wāhi mai.

“E noho nama ana mātou ki a Te Tāhuhu o te Mātauranga, ki a Pouaka Whakaata Māori, ki a Te Māngai Pāho me Te Kawa Mataaho (the Public Service Commission) i tā rātou tautoko mai me te ārahi i tēnei kaupapa.”

“Ka mutu, e tika ana i tuhia e tō mātau tīma tā rātou tono nō rātou i te kura reo i Te Wānanga o Raukawa: tētahi o ngā wānanga Māori o te motu i kaha tautoko i te whakarauoratanga o te reo.”

Nō nakua tonu nei i kōwhiria a Ahorangi Higgins ki te Rōpū o te Rūnanga Whakakotahi i ngā Iwi o te Ao e aronui ana ki ngā tau ngahuru e whakanui ana i ngā reo taketake o te ao, ka tīmata ā te tau 2022.

 

“Ka tāpaea e mātou tēnei wikitōriatanga ki ngā toa o ngā reo taketake, inā koa, ngā toa o Te Moana Nui a Kiwa. Nō te ao e tahuri ana ki te COP-26 e haumaru ai te taiao, e āki ana mātou i te ao ki te aronui ki te tau ngahuru e whakanui ana i ngā reo taketake o te ao, e haumaru ai ō tātou reo taketake.”

 

I runga i ngā āhuatanga o te Mate Kowheori, i whakakorea te pō whakanui ki Lithuania. Heoi anō, ka whakaritea tētahi pō whakanui e te karapu Māori o Ngāti Rānana ki NZ House ki Rānana hei a Paraire, 12 o Nōema, 2021 (Hanarei 13 o Nōema i konei, i Aotearoa). Ko te māreikura, ko Esther Jessop, te māngai ka whakawhiwhia ki te taonga a te Poari o te Rōpū Takawaenga o te Ao.

 

 

Me he pātai pāpaho āu, tēnā whakapā atu ki a

Aotearoa

Christine Ammunson 
Director Partnerships and Promotions
+64 027 445 7333

London

Ben Appleby 
Chair Ngāti Ranana, London Māori Club
+44 7564273545

International Public Relations Association Secretariat
United Kingdom
Telephone +44 1634 818308

 

Hononga whaipānga:

- IPRA Golden World Awards Winners 2021
- Māori Language Moment 2020 compilation video